torstai 30. syyskuuta 2010

Fredi & Saga @ Fotoshoot





Äidin töissä mallin hommissa. Täällä on kuulemma lähes yhtä kivaa kuin dagiksessa.

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Sirkus, synttärit, pihatalkoot, metsäretki ja pieni poika joka osaa ajaa ilman apupyöriä.



Siinä se otsikossa tulikin viikonlopun saldo. Oikeastaan sirkus oli kyllä jo torstaina, mutta siitä se meidän viikonloppu alkaakin.



Hienoa oli katsella kuinka varsinainen jääräpää oppi ajamaan ilman apupyöriä. Nyt kelpaa vetää naapurin pojan kanssa mutkasta tietä näkymättömiin ja tietysti niin kovaa kuin jalat jaksavat sotkea. Pikkuhiljaa kuin varkain tuo poika kasvaa, ja sitä huomaan usein varkain haikailevani. Matkalla sirkukseen takapenkiltä kuului tiukka komennus siitä kuinka hän on tarpeeksi vanha aloittamaan fudistreenit tuolla kentällä olevien poikien kanssa.

perjantai 24. syyskuuta 2010

lauantai 18. syyskuuta 2010





Keittiöstä lähti tavaraa niin paljon kiertoon että melkein pyörrytti niitä siivotessa. Ainakin kahden ison Ikeakassillisen verran. Lopputuloksena paljon väljempi ja puhtaampi kyökki. Haaveena jossain vaiheessa korvata kaikki lasipurnukat Iittalan Jarseilla. 

Lasten päiväkodissa keväällä kylvämät tomaatit pelastin sisään syksyn jaloista. Yksi on saanut väriäkin pintaansa. Miten niistä pienistä taimista tulikin jotain näin täydellistä.

perjantai 17. syyskuuta 2010

Parkkihallihuumoria.

Tähän uuvuttavaan perjantaihin mahtui yksi todella hauskakin hetki. Perinteisillä perjantaikaupoilla (jonka tarkoituksena on täyttää jääkaappi lähes koko viikoksi) Fredrik käveli ostoskeskuksen parkkihallissa invapaikan ohi ja ilmoitti meille ettei tähän sitten koskaan saa parkkeerata, koska silloin menee jalka poikki. Ikinä en ole nauranut niin paljon parkkihallissa.

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

DINO.

Tänään meille saapui Eero Aarnion Dino. Poikien dinohuoneeseen - käytin siihen kaikki kertyneet Finnair Plus-pisteeni. Tuli sisustusongelma, se ei ole äidin mielestä hyvä missään, Fredin mielestä se on hyvä keskellä lattiaa. Täytyy jatkaa karsimista.




tiistai 14. syyskuuta 2010

ALKU.

Haluan kirjoittaa jotta en unohtaisi. Kaiken työn arjen ja kaaoksen keskellä haluan muistaa vielä vuosien jälkeen miten pehmeä on vauvan iho, miten valkoinen esikoisen tukka kesän jäljiltä ja miten keskimmäisen nenä menee ryttyyn tytön irvistäessä. Luulen että kaikesta huolimatta tämä on elämän parasta aikaa, aikaa johon haluan palata aina uudelleen.